Vilinää vilskettä ja muutosten tuulet

Taas on muutama viikko vierähtänyt viimeisimmästä postauksesta. Siis mihin tää aika näin nopiaan menee? Onko mulla liikaa ohjelmaa ja tekemistä, vai mistä se johtuu, ettei taho keretä mitään... Arvatkaa vaan, oonko mää kerenny liikkua? No kävin mää silloin s vkoa sitten yks aamu vetäseen pyörällä 10 kilsaa, mut siinä se...

Paino on pysynyt kuitenki siinä 61,1 kg, onneks. Syömiset ollu hiilaripainotteisia, sillä meillä on ukko ollut viimesen kolme viikkoa lomalla ja sitä myöten myös hänen isänsä ollut ruoka aikaan meillä. Niin, ovat tehneet sitä meidän laajennusta. Ei ole sitten viitsinyt tehdä kaksia eri ruokia, kun appiukko on entisenä perunan kasvattajana vannoutunut perunan syöjä =) Kastikkeita tehty paljon vehnäjauhoihin, kasviksia vähemmän ja keittoruokiakin jonkin verran. Itse en ole paljoa ollut ruokaa kotona tekemässä, kun töissä ollut ja jos olen ruokaa tehnyt, niin se on pitänyt tehdä tosi pikaiseen illalla myöhällä tai aamulla aikasiin...

Selittelyn makua... Ei täs muu auta... Olen mie kuiten niitä vesiä kanniskellut ja kykkinyt kasvimaalla... Jollain tasolla kuiten yrittänyt pitäytyä ruokavaliossa, aamupuuroja olen koittanut syödä ja samoin rahkan marjoilla välipalaksi. Joinain iltoina pirtelön sijasta syönyt leipää... Mulla on tuo rahkavälipala alkanut tökkiä. Nyt sit eilen otinkin välipalaksi iltapalarahkani ja se maistui. Joten sitä on tänäänkin välipalana. Illalla jos koittaisi syödä rahkan iltapalaksi tuoreilla mansikoilla...

Hirmuinen stressi ollut päällä ja olenkin siirtymässä ensi kuun alusta takaisin osa-aikaiseksi yrittäjäksi... Soittelin nimittäin oliko viime viikolla yks yö taas ambulanssia, kun otti muutaman tunnin rinnasta... Silloin päätin, että stressistä on päästävä. Kiertelen syksyn messuja, markkinoita, yms. tapahtumia varaston kanssa ja myyn facen ja Ruokosuon Torpan Blogin kautta tuotteita. Näin pystyn itse päättämään milloin myyn ja missä. Koen sen tässä vaiheessa vähemmän stressaavaksi vaihtoehdoksi.

Olen siis laitellut työhakemuksia nyt taas vuosien tauon jälkeen menemään mahdollisille työnantajille. Toivottavasti pian tärppää ja saisin hyvän työpaikan. Tänään ainakin tein elämäni ensimmäisen työpaikkahaastattelun videohaastattelun muodossa...

Eilen tuli sellainen fiilis, että liikunta takaisin. Niinpä suunnittelinkin jo treenejä, jotka aloitan viimeistään ensi kuun alussa. Parastahan se olisi, jos aloittaisi heti, mutta nyt on vähän liikaa tekemistä... Ja ruokavalio lähtee tästä päivästä taas käyntiin ja toivottavasti pahoja lipsumisia ei enää tule. Onneks isännällä alkoi tänään työt... =) Pääsee palaamaan arkeen...

Mutta kyllä tämä tästä taas lähtee, kun saa vähän selkiyttä omaan elämään ja työkuvioihin...

Mahtavaa syksyn odotusta!


Teija

Kurkatkaapas tästä lopusta kuvia laajennuksesta ja meijän kesälomareissusta...

Paino noussut

Kiireinen kesän alku ja sen myötä vähemmän liikuntaa. Toki olen puutarhahommia tehnyt, raskastakin, mutta on sitä sitten kyllä tullut herkkujakin syötyä... Etenkin nyt viimeisen viikon puolentoista aikana. Ei se näköjään riitä, että niittää lampaille heinää 3-4 kottarillista päivässä ja kantaa 100l/ilta vettä kukille.

Tytär on viime viikolla sanonut parina iltana: Äiti, sun maha on vähän kasvanut... Pidä siinä sitten pokka... Tuumasin, että tarttis varmaan edes iltaisin tehdä ne vatsa- ja selkälihasliikkeet. Niiden tekemättömyyden vuoksi mahakin näyttää näköjään isommalle.

Eilen illalla tyttö rasvasi pitkästä aikaa selkääni sheavoiteella, niin kuului: Äiti, on sun peppukin vähän kasvanut... Kiitos vaan... Torupa siinä sitten neitiä... Oma moka... Olikos se niin, että totuus tulee lasten suusta?

 

 

Nyt on kyllä aikataulutus ongelmia tuon liikkumisen suhteen... Päivät töissä, kotona klo 18.20. Siinä sitten nopeesti kuppi kahvia kitusiin ja kastelemaan kukat ja kasvimaa. Laskin tuossa, eilenköhän se oli, että jos yhtenä iltana kastelisi kaikki kukat, kasvihuoneen ja kasvimaan, niin vähintään 200l pitäisi illassaan kantaa vettä... Olenkin vähän jakanut sitä kastelua kolmeen osaan. Toki jotkut kasvit tarttee vettä joka päivä.

 

 

Kastelukeissin jälkeen lampaille yösapuskat, kodin siivous, pyykin pesu, tiskit, saunominen ja iltapala. Sitten kello onkin jo liki 23 ja sänky kutsuu. Että mihinkä väliin mä mahdutan kuntoilun?

Pitäis kyllä oikeasti ne keskivartalolihasten treenit saada johonkin väliin mahtumaan, sillä aamulla vaaka näytti 61,3kg. Eli paino noussut alkukesän aikana 2kg. Ei kiva...

 

Että tälläst miulle kuuluu... Mites teillä?

 

-Teija

 

Touhua, touhua...

Niin sitä taas päiviä ja viikkoja vierähti, ennen kuin ennätin tänne alkaa kirjoittelemaan. Kiirettä on tosiaan pitänyt, ollut yhdet isot messut koluttavana sekä yhdet pienemmät. Sen lisäksi rakennustyömaalla tapahtunut jonkin verran.

 

 

 

 

Lampaat on päässeet laitumelle pari viikkoa sitten.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kukkapenkkejä vähän somistellut ja tämän yllä olevan angervopenkin tein muutama viikko sitten. 

 

 

 

 

Tämä läjä plus saunan nurkalta puolta pienempi läjä taimia pitäisi vielä saada istutetuksi maahan. Se vaan edellyttää sitä, että niille on ensin tehtävä penkki. Siitä tulee sellainen 8m pitkä ja 1-2,2m leveä. Voi olla ja varmaan onkin, että nämä kaikki istutusta odottavat taimet ei mahdu vielä siihenkään...

 

 

Talon etuosa on edennyt jo tähän vaiheeseen. Ukot rakentaa lähinnä viikonloppuisin. Tai ukko kyllä tekee viikollakin töiden jälkeen, mutta appiukko sitten apuna lähinnä vain viikonloppuisin.

 

 

Talon päädyn laajennus näyttää tältä...

 

 

 

Meillä on aika mielenkiintoinen tämän hetken sisäänkäynti... Minua aina hirvittää kulkea tästä, kun ei ole maata alla... Nyt tässä on murskeet pohjalla ja tuolla missä näkyy nurmikkoa, niin siitä on kanssa kaivettu maa pois...

 

 

 

 

Valmistuin hetki sitten visualistiksikin...

 

 

 

 Toissa viikonloppuna oli Viitasaarella Koti- ja puutarhamessut, joissa olin mukana. Messut olivat kaksipäiväiset ja iso tapahtuma, sillä siellä juhlittiin kyseisten messujen 20v syntymäpäiviä. Lisäksi samoilla messuilla juhlittiin myös Viitasaaren Yrittäjien 50v taivalta.

 

 

 

Viime lauantain olin Rautalammin puutarhamessuilla, jossa maistoin voikukan terälehdistä tehtyä hilloa, joka oli tosi hyvää. Piti sitten alkaa itsekin tehdä sitä. Mutta siitä tuli lirua, ei siis hillomaista ollenkaan... Tiiä sitten mikä meni vikaan...

 

 

 

 

 

Kuusenkerkkiä olen kanssa satsin kerännyt ja tehnyt niistä kuusenkerkkäsiirappia. Sekin jäi tosi liruksi ja vaaleaksi, kun sen pitäisi olla tummaa. Mikä lie siinä sitten meni pieleen...

 

 

 

 

Nokkosia olen kerännyt yli 10 litraa. Vajaan puolet olen kuivattanut ja toisen puolen sitten ryöpännyt ja pakastanut. Pitäisi tehdä näistä lettuja, kun kehuvat, että ovat hyviä. Olenkin naureskellut itsekseni, että minä kauheasti nyt nähnyt vaivaa tämän hortoilun myötä ja en edes tiedä mille ne lopputulemat sitten maistuu. Sitten kun ne ei olekaan hyviä, niin kaikki tämä työ turhaa...

 

No saahan ne sitten annettua jollekin, joka niistä tykkää... Itse kyllä toivon, että ne letut olisivat hyviä. Sanovat kokeneemmat, että kuivattu nokkonen maistuu heinälle, mutta siitä voi tehdä sitten vaikka sämpylöitä tai jotain, jos ei lettumuodossa maistu.

 

Tällainen on minun toukokuuni ollut. Mitään varsinaista urheilua en ole ennättänyt toteuttaa. Tytön kanssa toki pienillä pyöräilylenkeillä käyty, tyttö siis pyörällä ja minä kävellen/hölkäten. Ehkä isoin kuntoilu on ollut nyt siinä, että kun lampaat söivät laitemensa jo alle viikossa tyhjäksi, niin olen heilunut sitten viikatteen kanssa niille tuoretta heinää. Se käy kyllä ihan kuntoilusta.

 

Kukkapenkkiä en ole ennättänyt nyt tehdä, eilen olisin aloittanut, mutta helle verotti sen verran voimia, että jäi aloittamatta. Sama taitaa olla tänään... Kasvimaata pitäisi alkaa tehdä ja kasvihuoneeseenkin pitäisi tomaatintaimet viedä... Oiskohan siinä vaikka tämän päivän projekti. Paitsi, että nyt luvattiin taas viileämpää, joutuu sitten tomaatintaimet harsottamaan... Mutta jos viileämmän kelin myötä pääsisi taas kunnolla lapiohommiin ja harkkojakin voisin tänään kuskata takapihalle... 

Hyötyliikunta

Moikka pitkästä aikaa! Ollut hieman hiljaiseloa täällä, sillä olen melkein asunut vapaa-aikani puutarhahommissa. Joku, joka tulisi meillä nyt käymään, loksauttaisi leukansa auki (ehkä jopa jo tästä postauksestakin), sillä meillä on pihassa alkanut tapahtua. Minä en ole siis ikinä ollut puutarha enkä ulkoilmaihmisiä ja nyt minusta on kuitenkin kuoriutunut sellainen...

 

Homman nimihän on nyt siis se, että työmaalla on alkanut tapahtua. Kukat piti saada ikkunoiden alta turvaan. Minähän se sitten aloin tehdä kukkapenkkejä uusiksi, omaa silmää miellyttävämmäksi. Eli olen kaivanut urakalla anopin aikoinaan istuttamia kukkia penkeistä ylös. Multaa, sontaa ja hiekkaa olen kärrännyt varmaan 50 kottikärryllistä, niin ja myös kiviä. Tästä penkistä valmistui meidän pihan ykköspenkki. Tai no siitä puuttuu vielä reilun metrin matkalta kivet, mutta muuten valmis.

 

 

Ensin jokunen kottikärryllinen maata pois (niin toki ensin kaivoin kukat pois), sitten juurieste ja sitten taas maat takaisin ja lisäksi hevosen maatunutta kakkaa ja hiekan sekaista multaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Puutarhatonttukin löysi paikkansa.

 

 

 

 

Tähän penkkiin tuli siis keskelle vanha pioni, ympärille tulppaaneja sekä narsisseja ja reunoille kuunliljaa. Kivet ympärille koristeeksi.

 

 

Eilen tein sitten nämä aitan edustalla olleet penkit uusiksi. Itse olen nämä pari kolme kesää sitten tähän tehnyt, mutta enää niissä ei oikein kasvanut muut kuin akileija ja vuorikaunokki. Nyt niihin istutin ukonhattua, idän sinililjaa ja olisiko ollut keisarin pikarililjaa tai jotain...

 

 

 

 

 

 

Niin, eilen myös talo koki muutoksen... Meiltä lähti ulkoeteinen... Tähän siis rakennetaan iso n. 15 neliön lasikuisti. Mii laik! Ukot kiskoi vanhan eteisen traktorilla pois.

 

 

 

Tytön kanssa on tehty hiekkakakkuja...

 

 Sekä käyty pienillä lenkeillä. Tyttö polkupyörällä, minä jalkaisin, välillä hölkäten. Näistä minun pari viimeisintä viikkoa on koostunut... Ja homma jatkuu läpi kesän. Kukkapenkkejä pitäisi urakoida lisää ja fiksata vanhojakin, kun ovat kovettuneet ja sammaloituneetkin. Myös kasvimaan kimppuun pitäisi kohta puoliin päästä. Onneksi keli on ollut ihana. Aurinkoa ja lämmintä 15-20 astetta. Ja sitä on luvassa lisää =)

Mutta nyt mie jatkan töitä,

Moido!

Uusi kymmenlukema vaakassa

Vihdoinkin! Päivä, jota olen odottanut kuin kuuta nousevaa... Vaaka näytti eilen aamuna 59,7 kg!!! Huh. Ihanaa, minä saan syödä vappuna munkkii ja juoda simaa, edellyttäen tietysti, ettei paino nouse takaisin yli 60 kg. Toissa yön valvoin. Nukuin klo 22.00-0.45, muun ajan valvoin. Vähän stressiä pukkaa, mm. koulun näytöistä. Silloin yöllä kävin vaa'assa pari kertaa. Tulos oli silloin 61,1. Se oli torstaista pudonnut 400g. Sitten aamulla kun oikeasti nousin sängystä "herätäkseni" meinasin, etten käy enää vaa'alla, mutta onneksi kävin. Tulos oli vihdoin tippunut alle 60. Oli kyllä huippu fiilis.

Tällä viikolla ei taas treenit ole oikein kulkeneet... Pikkasen vaan ulkoillut, toki joka päivä. Mutta ne on lähinnä olleet tytön kanssa pyöräilyn opettelua. Tiistaina sitten kävelin pari kilsaa, kun tyttö ajoi pyörällä. Keskiviikkona kävimme sitten jo ihan kunnon lenkillä. 5 kilometriä kävelin, välillä hölkkäsinkin. Nimittäin neiti oli pyörällä mukana ja se meni välistä jo niin sukkelaan sillä etten olisi muuten perässä pysynyt. Lenkki kesti 1h 45min. Oliko se sitten sitä rasvanpolttoa =)

Olen oikeastaan vain odottanut, että pääsisin kotona kuntoilemaan harkkojen kannon ja kukkapenkkien tekemisten kanssa. Mutta ei olla vielä niin pitkälle kuitenkaan päästy. Jokohan tänään? Syönyt olen edelleenkin Funky Fitiltä saamilla ohjeilla. Mukava siis huomata, että vaikka ei tietoisesti treenaisikaan, niin paino tippuu silti. Tokihan tässä nyt on vaarana, että lihasta lähtee... Jotenkin ei nyt vaan sali iske, kun odottaa ja toivoo sitä kotihyötyliikuntaa rakennustyömaalla. Ajatellut, että kesä on sitä ja että sitten syksyllä palaa taas salitreeniin ja säännöllisempään kunnon treenailuun. Toki kesällä meinasin pyöräilemässä ja lenkilläkin käydä aikataulun niin salliessa.

No jos ei tänäänkään vielä pääse harkkojen kimppuun, niin taidan ottaa pyörän talviteloilta ja käydä pikkasen polkasemassa. Pakko vähän päästä jotain tekemään tässä odotustilassa...

Mutta nyt on jatkettava töitä, joten
MOIKKA!

Funky Fit loppui - mitäs nyt?

Eilen oli viimeinen kokoontuminen Funky Fittiä... Puhuttiin kokemuksia, ajatuksia tästä matkasta, jota ollaan kuljettu ihanan valmentajamme johdolla tammikuusta. Jokainen myös taisi kertoa, kuinka jatkaa projektia. Tästä lähdinhän me olemme jokainen tällä tiellä yksiksemme. Tai ei nyt ihan varsinaisesti, sillä onhan jokaisella ne omat tukijoukot mukana. Ja lisää valmennuksiakin saa, jos kokee siihen tarvetta ja halua.

Funky Fitin ensimmäisellä kokoontumisella meillä oli kuntotestit ja niin oli eilenkin. Jotenkin oli sellainen fiilis, että ei parannuksia ole tullut, kun etenkin se viime aika oli mennyt pieleen lähes kaiken osalta. Mutta mutta... Yllätys oli positiivinen (pessimistikö se oli, joka ei pety =) )

 

 

Siinäpä tulokset teidänkin luettaviksenne. Ihan kivastihan ne meni, ainoastaan vatsalihaksissa ei tapahtunut muutosta kumpaankaan suuntaan. Sitä kyllä pikkasen ihmettelen... Burbeessakin parannus oli vain yksi, mutta hyvä se on sekin. Ihan tyytyväinen kyllä olen saavutettuun.

 

 

Olihan meillä toki myös kehonkoostumusmittauskin =) Tein siihen yhteenvedon, joka on siis ajalta 24.1. - 17.4.:

 

Paino -3,1 kg

Lihasmassa +0,8 kg

Rasvamassa -4,3 kg

BMI -1,4 kg

Rasva% -5 %

BMR +25 kcal

 

Eli paino tippui ihan kivasti. Lihasmassakin kasvoi kivasti, mutta minun mielestä tuo rasvamassa oli ihan huikee pudotus. Sen kun muuttaa voipaketeiksi, niin se on melkein 9 pakettia voita. Ihan huikeeta. Rasvaprosenttikin pieneni tosi kivasti.

 

Olen kyllä tyytyväinen, kun ajattelin, että mitään muutosta ei ole puolivälimittaukseen verrattuna tapahtunut. Yllätti kyllä... Tästä on nyt hyvä jatkaa kohti tavoitteita. Hyvät eväät on saatu matkalle. Niitä noudatan jatkossakin, tosin liikunta muuttuu nyt hyöty liikunnaksi rakennustyömaalla ja puutarha-askareissa.

 

Tänä aamuna vetäisin jalkaan caprihousut, jotka eivät ole mahtuneet vuosiin päälle =) Fiilis on aivan sairaan mahtava ja hyvä. Kiitos Funky Fit ja etenkin superihana valmentajamme! Kiitos mukana olleille leideille ja etenkin kaverilleni =) Jatketaan yhteyksien pitoa ja matkataan kohti uutta, ihanempaa elämää =)

 

Mahtavaa kesää teille kaikille!

 

 

KIITOS!

Ajatuksia matkan varrelta

Noniin. Jos sitä nyt taas pääsisi kiinni oikeasta ruokavaliosta. Paino oli kuiten eiliseen tippunu 400g, mikä oli ihan huippu. Tuli taas vähän virtaa keskittyä projektiin, vaikka se Funky Fitin kanssa alkaakin olla lopussa. Olen saanut nyt hyvät eväät jatkaa omin nokin ja sen aion myös tehdä. En liian tiukalla ajatuksella, vaan myös nauttien elämästä ja hyvinvoinnista. Sen tiedän, että kesällä tuskin ennätän kovinkaan paljon salille, mutta taitaa sitä kotona olla hyötyliikuntaa luvassa monta kuukautta.

Olen hoksannut, että liian tiukkapipoisesti ei tätä projektia voi tehdä, silloin sortuu helpommin. Kun muistaa myös nauttia niistä pienistä onnistumisen hetkistä, niin se kantaa pidemmälle. Jatkossa pyrin syömään Funky Fitin ohjeiden mukaisesti, paljon kasviksia/vihanneksia ja pitää herkkupäivän kerran viikossa. Uskon, että se tulee nyt onnistumaan paremmin kuin viimeisen kuukauden aikana, sillä sain eilen uuden ehkäisyn, niin jospa jatkuvat menkat alkavat kohta olla historiaa.

Viimeisen kuukauden olen lipsunut tosi pahasti, etenkin ruokavalion osalta. Olen syönyt varmaan liki päivittäin herkkuja, pullia, kakkuja, karkkeja. Suurimmaksi osaksi se on johtunut jatkuvista menkoista. Niiden aikana tekee aina niin hitosti mieli kaikkea hyvää ja vaikea on ollut sitten vastustaakaan. Sen seurauksena paino on ollut nousujohteinen ja siitäkös olen taas ollut pettynyt itseeni.

Olen myös ollut stressaantunut, juurikin noiden menkkojen takia. Onneksi viimein tajusin ottaa terveydenhoitajaan yhteyttä, niin saatiin ehkäisy uusiksi. Nyt on, ainakin hetkellisesti, mieli hyvä ja vähemmän stressiäkin, vaikken vielä uutta ehkäisyä aloittanutkaan. Tänään en ole lipsunut ruoan suhteen. Vaan nyt tuntuu juuri siltä kuin pitääkin. Minä vien tämän homman loppuun asti. Sitä, mitä vaaka sunnuntaina Funky Fitin viimeisessä kokoontumisessa näyttää, niin sen näkee sitten. Oma veikkaus on, että tuskinpa on 6 viikon takaiseen mittaukseen paljoakaan muutosta. Yllätyn kyllä iloisesti, jos muutosta parempaan on tapahtunut.

Pystyn siis näin julkisesti tunnustamaan oman heikkouteni. Sen etten ole pysynyt ruodussa. Olen kuitenkin pyrkinyt pitämään liikunnan mukana vaikka syömiset olleetkin mitä on. Toki joku treeni on saattanut jollakin viikolla jäädä välistä, mutta en ole siitäkään viitsinyt stressiä enää repiä. Olen tajunnut ja ajatellut asian niin, että jatkossa liikun silloin kun siltä tuntuu ja sillä tavalla kuin hyvältä tuntuu. Jos tuntuu ettei jaksa lähteä salille, en mene. Jos tuntuu, että tekee mieli ennemmin lenkkeillä, niin sitten lenkkeilen. 

Olen kuitenkin iloinen ja tyytyväinen, että entisestä sohvaperunasta on tullut liikunnallinen. Himoliikkujasta en voi puhua, mutta nykyään liikunta ja terveellisempi ruoka ovat elämässäni tärkeitä. Se, mitä jatkossa tapahtuu, jää nähtäväksi. Toivottavasti ei paino ainakaan lähtisi enää nousuun. Yritän huolehtia omasta jaksamisesta kuitenkin aina jollakin keinolla. 

Meillä on tulossa kotona iso urakka. Nimittäin meillä alkaa talon laajennus. Olen tajunnut senkin myötä, että säännöllinen liikkuminen salilla/lenkillä ei jatkossa välttämättä ole enää niin säännöllistä, mutta veikkaan, että rakennustyömaallakin saa liikkua ja kuntoilla hyötyliikunnan merkeissä. Ja puutarhan hoitoa ja laittoa on kanssa luvassa.

Olen kuitenkin loppusekseen suht tyytyväinen omaan itseeni ja siihen mitä olen saanut viimeisen vuoden aikana aikaiseksi. Ja se, miten oma ajatusmaailma syömiseen ja etenkin liikkumiseen on muuttunut. Paljon on tapahtunut, sillä ennen pukeuduin L-XL koon vaatteisiin, nyt S-M. Huippua! En muista, koska viimeksi olisin näin pieniin vaatteisiin mahtunut. Ylpeä voin olla jo tässä vaiheessa omaan saavutukseeni, vaikka vielä onkin matkaa jäljellä. 

Matka jatkuu. Hieman on haikeat fiilikset, kun just tajusin lopullisesti, että sunnuntaina on meidän ihanan Funky Fitin porukan viimeinen kokoontuminen. Itkulta ei varmaan säästytä silloin. Toivottavasti pidetään jatkossakin yhteyttä jollain lailla.

Nyt jos joku sai sen käsityksen, että blogin pito loppuu, niin ei takuulla lopu =) Jatkan tätä ainakin niin kauan että olen tavoitteessani. Tänne saattaa kyllä jatkossa tulla juttuja meidän laajennusurakastakin, mutta haittaako?

Nyt minä jatkan töitä, see you!